Kolarin korpilentokentällä Aavahelukalla on yksi Suomen merkillisimmistä ja ainutlaatuisimmista saunomismiljöistä. Tuntureiden kupeessa, soiden ja metsien keskellä sijaitsevalla Luoteis-Lapin pikkukentällä kasvaa jäkälää ja varvikko kylpee ruskan väreissä. Kentällä on yksi kone, punavalkoinen Piper Warrior vuodelta 1974. Pohjoisessa hiljaisuudessa näky on kuin elokuvasta. Ja kyllä, täälläkin on sauna.
Kiitotien vieressä seisovan vanhan saunarakennuksen kiukaassa on jo tuli, ja yksi Aavahelukan vakikäyttäjistä, Ari Huusela, kantaa saunaan lisää puita. Tiedossa on pieni kierros Piperilla ennen löylyjä.
“Onhan tämä jonkinlainen unelma saada nauttia täällä ilmailusta, lennellä tunturien yllä ja laskeutua suoraan saunomaan”, Huusela fiilistelee hymyillen.
Tällä kertaa mukana on myös isä Esa, jonka kanssa Ari on viettämässä alkuviikkoa Äkäslompolon mökillään Ylläs-tunturin kupeessa. Isä ja poika jakavat kiinnostuksensa sekä ilmailuun että purjehtimiseen: Esalla on harrastushistoriaa purjelentämisen saralta ja hän on ollut jo pitkään innokas veneilijä.
“Lähdetäänkö lentämään?”, Huusela virnistää.
Mekaanikosta tuli Airbus-kapteeni, aloittelijasta yksinpurjehtijalegenda
Huusela nousi suuren yleisön tietoisuuteen purjehdittuaan ensimmäisenä pohjoismaalaisena Vendée Globe -kisan onnistuneesti maaliin. Äärimmäisessä kilpailussa purjehditaan maapallo myötäpäivään ympäri yksin, pysähtymättä kertaakaan. Matkaa kertyy kilometreissä n. 54 000 ja veneessä vierähtää kuukausia. Huuselan henkeäsalpaava urakka tuli onnistuneesti päätökseen maaliskuun alussa ja uusi luku suomalaista ja pohjoismaalaista purjehdushistoriaa oli kirjoitettu.
Lapin luonnossa istuskelee silti jalat maassa oleva, rauhallisella nuotilla puhuva kuusikymppinen mies.
“Kaukana ulapalla ja työreissulla toisella puolella maailmaa kaipaa ehkäpä eniten suomalaiseen saunaan.”
“Omasta mielestäni olen ihan tavallinen suomalainen mies. Mulla on ollut etuoikeus saada vain toteuttaa aika monia unelmiani. Ja ehkä hivenen rohkeutta.”
Varsinaisen purjehdusharrastuksen Huusela aloitti vasta aikuisiällä, 24-vuotiaana. Miten tästä pisteestä päästään siihen, että saavuttaa purjehduksessa jotain, jota vain noin sata purjehtijaa on koko maailmassa saavuttanut?
“Tarvitaan ensin pienempiä onnistuneita kilpailuja. Sekä aktiivista harjoittelua, riittävä määrä hyviä yhteistyökumppaneita ja sitoutumista.” Ja niitä unelmia? “Niitä myös.”
Huusela puhuu unelmista paljon, hieman kuin pikkupoika. Hän muistaa kokeneensa eräänlaista kaukokaipuuta ja haaveilleensa vapaudesta ja lapsena. Hän saattoi kuvitella olevansa rekkamies ja lauloi Tapio Rautavaaran Yölinjalla-kappaletta. Samaa kappaletta hän hyräilee usein edelleen, seilatessaan merillä tai lentäessään.
Siviiliammattiinsa, Airbus 350 -lentäjäksi, hän ei ole myöskään päätynyt tyypillisintä tietä pitkin. Polttomoottorilennokkeja nuorena isänsä kanssa harrastanut Huusela hakeutui Haagan ammattikouluun lentokoneen yleisasentajalinjalle. Lentomekaanikon työn ohella hän hankki lentolupakirjan, pääsi lentämään ensin rahtia ja lopulta Finnaviationin perämieskurssille. Finnaviationin yhdistyessä Finnairiin, Huuselasta tuli fuusion myötä Finnairin lentäjä vaikkei hän koskaan ollut käynyt yhtiön pääsykokeissa. Jopa lentäjänä Huusela on a self made man.
Huusela lentää pitkiä lentoja Kaukoitään. Ennen mökkeilyä Lapissa hän on juuri käynyt Hong Kongissa.
Kaukomailla hän kaipaa tänne, suomalaisen luonnon hiljaisuuteen ja puhtauteen.
“Ja saunaan”, Huusela lisää.
Kiitotieltä suoraan löylyihin
Piper on valmisteltu lentokuntoon ja on aika tehdä kierros tunturien yllä. Huusela ohjaa koneen asfaltoidulle kiitotielle ja kysyy ovatko kaikki valmiina. Kone kiihtyy nopeasti ja irtoaa maasta. Kyyti on tasaista ja uskomattoman miellyttävää, vaikka kone näyttää sisältä nahkaisine penkkeineen hieman vanhalta amerikanraudalta.
Huusela on maisemasta tarkasti kartalla pieniä yksityiskohtia myöten.
“Tuossa näkyy kuru, jota pitkin kiipesimme eilen. Tuohon suuntaan laskimme maastopyörillä tunturin päältä.”
Tunturin laelta toisen yli lentäessä Lapin kauneus avautuu uudesta näkökulmasta. Joet ja pienet tunturijärvet pilkistävät kutsuvasti huippujen väleistä, erämaa levittäytyy joka suuntaan silmänkantamattomiin. Olemme silti tarpeeksi matalalla erottaaksemme maiseman yksityiskohdat ja erityispiirteet.
“Olen aina ollut haaveilija ja unelmoinut aika isosti.”
Laskeuduttuamme puhe palaa jälleen suomalaiseen luontoon.
“Arvostan täällä pohjoisessa erityisesti tätä luontoa, karua erämaata ja ilmailun vapautta.”
Huusela kertoo hakeneensa aina suurimpia elämyksiään luonnosta.
“Meillä on täällä Suomessa neljä upeaa vuodenaikaa ja nautin niistä kaikista. Purjehtijalle ja ilmailijalle luonto opettaa tottakai myös nöyryyttä. Olosuhteita on kunnioitettava ja niiden kanssa on tultava toimeen.”
Pohjoisen viileässä syysilmassa saunan ovenraosta leviää ympäristöön kutsuva höyry. Isä ja poika Huuselalla on jo toinen saunapäivä peräjälkeen. Eilen koesaunottiin huolella Arin Ylläksen mökille vasta-asennettu, wifi-toiminnolla varustettu Narvi Velvet.
Aavahelukan kenttäsaunaa lämmittävät Narvi NC ja sekä iso Kota Muuripata, jossa kuuma vesi odottaa kylpijöitä.
Ensin on kuitenkin otettava rauhassa muutamat kiireettömät löylyt ja annettava mielen levätä tässä uniikissa saunomismaisemassa. Ja tietysti: on otettava yksi isä-poika -kuva Piper Warriorin edessä.
“Kuin supermiehet”, isä-Huusela naureskelee paidattomille vilvoittelijoille.
Mutta siltä he täällä erämaan keskellä totisesti näyttävät.
Ari Huuselan ja Narvin yhteistyöstä kuulet ja näet pian lisää.