Vihta vai vasta? Tähän ikuiseen suomalaista mieltä askarruttavaan kysymykseen kävimme kesällä kysymässä vastausta vihdanteon maailmanmestarilta Arto Kivimäeltä. Pääsimme seuraamaan mestarin vihdansidontaa ja saunomaan vastasidotulla… vihdalla!

Länsisuomalainen Arto ottaa saunaan mukaan vihdan, mutta kyse ei ole pelkästä kielellisestä itä-länsi-erosta. Vihdoissa ja vastoissa on eroa. Vasta on perinteisesti vihtaa pidempi ja muodoltaan pyöreämpi. Vihta on parikymmentä senttiä lyhyempi – siinä 50-55 cm paikkeilla – ja se sidotaan pujottamalla sidontavitsa kädensijasta läpi.

Entä tiesittekö, että suositun rauduskoivun lisäksi vihtoja on suomalaisessa saunaperinteessä tehty myös muiden puiden oksista? Arto vinkkaa esimerkiksi laittamaan katajan oksia vihdan keskelle, niistä kun kuulemma irtoaa löylyissä upea tuoksu. Tai miltä kuulostaisi pihlaja-, paju- tai leppävihta?

Vihdan tärkein ominaisuus on Artolle kuitenkin hyvin simppeli: vihdan on tunnuttava hyvältä. Varren on oltava piikitön ja kosketuksen ihoon miellyttävä.

Ja se vihta. No, se oli mestarin tekoa.

Valmistaudu joulusaunoihin tämän koivuntuoksuisen videomme inspiroimana.